Miljoonat ihmiset ostelevat oikealla rahalla nettimaailmojen virtuaalivaatteita, verkkopelien virtuaaliesineitä ja sosiaalisten verkostojen virtuaalilahjoja. Tämä kulutuskulttuurin digitalisoituminen on vääjäämätöntä seurausta siitä, että sosiaalinen elämä tukeutuu yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, väittää Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin tutkija Vili Lehdonvirta. Lehdonvirran taloussosiologian alaan kuuluva väitöskirja Virtual Consumption (Virtuaalikuluttaminen) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa 30. lokakuuta.
– Ei tarvitse olla nettiaddikti tai asua pysyvästi virtuaaliyhteisössä ollakseen kiinnostunut virtuaalihyödykkeistä. Noin 10 prosenttia käyttäjistä tyypillisessä nettipalvelussa käyttää rahaa mikrotransaktioihin, kuten virtuaaliesineisiin ja -lahjoihin. Suuri osa tästä kuluttamisesta liittyy sosiaaliseen yhdessäoloon kavereiden ja perheen kanssa, Lehdonvirta sanoo.
Suomessa virtuaalikuluttaminen yhdistetään lähinnä Habboon ja nuoriin teini-ikäisiin, mutta yksi maailmanlaajuisesti merkittävä virtuaalikuluttamisen segmentti ovat keski-ikäiset kotiäidit.
Julkisessa keskustelussa virtuaalihyödykkeiden osteleminen oikealla rahalla nähdään usein hölmöläisten hommana ja kuluttajien höynäyttämisenä. Lehdonvirta väittää, että virtuaalikuluttamisen perimmäiset syyt löytyvät kuitenkin ihmisten sosiaalisista ja hedonistisista motivaatioista.
– Ihmiset ostavat virtuaaliesineitä samoista syistä kuin materiaalisempiakin esineitä. Netin kokoontumispaikoilla virtuaalihyödykkeet voivat toimia sosiaalisen statuksen ilmaisijoina. Ne ovat identiteetin rakennuspalikoita ja hyödyllisiä työkaluja. Samaan tapaan monet perinteisemmät kulutushyödykkeet toimivat yhtä lailla keinotekoisissa fyysisissä tiloissa, Lehdonvirta muistuttaa.
Ekologinen kestävyys puntarissa
Väitöskirjassaan Lehdonvirta pohtii myös kulutuskulttuurin digitalisoitumisen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia. Tutkijan mukaan nykyinen taantuma saattaa voimistaa kuluttamisen digitalisoitumista, koska kuluttajat käyttävät enemmän aikaa kotona ja suosivat pieniä ostoksia suurten hankintojen sijaan. Virtuaalikuluttamisen ekologinen kestävyys riippuu siitä, kannustaako se tulevaisuudessakin kuluttajia hankkimaan lisää tietotekniikkaa, vai alkaako se syrjäyttää materiaalista kuluttamista tarjoamalla rahoille vaihtoehtoisen käyttötavan.
– Talouden kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä ihmiset ostavat, kunhan he eivät lakkaa kuluttamasta. Virtuaalikuluttaminen saattaisi tarjota ekologisen vastauksen tähän kulutusyhteiskunnan dilemmaan, sanoo Lehdonvirta.
Itäaasialaiset etujoukoissa
Lehdonvirran väitöskirjan mukaan Itä-Aasian maiden kuluttajat ovat olleet muita nopeampia omaksumaan virtuaalisia kulutustyylejä.
– Se, mitä pidetään soveliaana tapana kuluttaa aikaa ja rahaa, vaihtelee kulttuurista ja aikakaudesta toiseen. Kenties kolmen vuoden päästä virtuaalikuluttamista pidetään lännessä normaalina, ja vastaavasti oman asunnon täyttämistä erilaisella roinalla ryhdytään kyseenalaistamaan, Lehdonvirta pohtii.
Väittelijän henkilö- ja yhteystiedot
Vili Lehdonvirta (s. 1980 Espoossa) kirjoitti 1999 ylioppilaaksi Olarin matemaattis-luonnontieteellisestä lukiosta ja valmistui 2005 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun informaatioverkostojen koulutusohjelmasta. Lehdonvirta tutkii virtuaalikuluttamista Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin tutkijana. Hän on viettänyt kaksi vuotta vierailevana tutkijana Wasedan yliopistossa Tokiossa. Vuosina 2000-2003 Lehdonvirta työskenteli pelikehittäjänä Saunalahdella, missä hän oli mukana kehittämässä ensimmäisiä Java-pohjaisia mobiilipelejä sekä reaaliaikaisia moninpelattavia selainpelejä.
Vili Lehdonvirta
050 384 1530, vili.lehdonvirta(a)hiit.fi
Väittelijän kuva löytyy osoitteesta http://info.tse.fi/vaittelijat/lehdonvirta.jpg
Väitös- ja julkaisutiedot
DI Vili Lehdonvirran väitöskirjatutkimus Virtual Consumption (Virtuaalikuluttaminen) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa (Rehtorinpellonkatu 3, Turku) perjantaina 30.10.2009 klo 12 alkaen luentosalissa 11. Vastaväittäjänä toimii professori Celia Lury (Goldsmiths College, University of London) ja kustoksensa professori Terhi-Anna Wilska.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae11_2009.pdf
Lehdistökappaleiden tiedustelut sähköpostitse osoitteesta viestinta(a)tse.fi
Last updated on 22 Oct 2009 by Visa Noronen - Page created on 22 Oct 2009 by Visa Noronen