Tekniikan päivät
Tieto on valtaa. Mutta miten sitä käytetään? Valtakunnallisilla Tekniikan päivillä tieteen ja teknologian asiantuntijat valottavat kysymystä.
Katso Tekniikan päivien tapahtumat http://tekniikanpaivat.fi
Big data on isoja aineistoja, tietomassoja. Se tarkoittaa, että dataa on paljon, sitä tulee vauhdilla lisää ja se on monimuotoista, eli dataa on erilaista: on tekstiä, mitta-arvoja, kuvia, videoita. Tällainen aineisto voi olla ihmisen tuottamaa tai välittämää, kuten instagram-kuvat, tai koneiden tuottamaa, esimerkiksi teollisuusprosessin valvonnassa syntyvää mittausdataa.
Big data on noussut kiinnostuksen kohteeksi parista hyvästä syystä, sanoo dosentti Patrik Floréen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Hän kuuluu tänä vuonna Tiedon valossa – Tekniikan päivien 2015 pääkaupunkiseudun ohjelman pääjärjestäjiin yhdessä Aalto-yliopiston professori Ville Pulkin kanssa. Ensinnäkin tietojenkäsittelykapasiteetti ja -menetelmät ovat kehittyneet niin, että nyt pystytään käsittelemään hyvinkin suuria tietomassoja, Floréen kertoo. Toiseksi on herätty siihen, että datalla on kaupallista arvoa.
Liike-elämä on kovasti kiinnostunut big datasta,ja ”data scientisteista” eli big dataan erikoistuneille osaajille on kysyntää. Massadata ei siis ole vain akateemisesti kiinnostavaa vaan myös taloudellisesti merkittävä asia, hän sanoo.
Nykyään kaiken tiedon voi tallentaa digitaalisesti. Tiheäksi pakattu informaatio ei vie enää tilaa ja sen varastoimisesta on tullut halpaa. Mutta miten löytää valtavista big datan eli massadatan varannoista oleellinen tieto?
Big data -kentän seuraava suuri haaste on tarjota työkalut tietomassojen analysoinnille ja tiedon arvottamiselle.
”Kaikkea ei kannata säilöä, vaikka se onkin nyt mahdollista. Tarvitsemme malleja, joilla massadatasta saadaan eroteltua sen arvokkaat osat sekä ymmärrystä isoista ratkaisuista, joille big data on avannut oven”, totesi fysiikan professori ja vuoden 2014 Millennium-teknologiapalkinnon voittaja Stuart Parkin vieraillessaan torstaina Tampereella.
Muunneltava laite on kuin ihmisaivot
Osa ratkaisua tiedon arvottamisessa on suurella todennäköisyydellä tekoäly, uskoo Tietotekniikan tutkimuskeskus HIIT:n varajohtaja Ella Bingham. Paneeliin osallistuneen Binghamin mukaan analyysiin tarvitaan ihmisiä vain tiettyyn pisteeseen saakka. Sen jälkeen koneet tekevät hypoteeseja ja päätelmiä.
”Tietokoneet alkavat tehdä asioita, joita ennen pystyi tekemään vain ihminen. Tämä on pelottavaa, mutta kiehtovaa”, Bingham sanoi.
Lisäksi HIIT esillä:
PROFESSORI HANNU T. TOIVONEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Big Data ja luovuus – opettaako data koneen luovaksi?
DOSENTTI PATRIK FLORÉEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Tietotyön vallankumous
PROFESSORI KEIJO HELJANKO, AALTO-YLIOPISTO
Big Data ja laskentatehtaat
PROFESSORI SAMUEL KASKI, AALTO-YLIOPISTO
Data-analyysillä yksilöllistettyä lääketiedettä
TUTKIJA KAI KUIKKANIEMI, AALTO-YLIOPISTO, HIIT
PROFESSORI NIKLAS RAVAJA, HELSINGIN YLIOPISTO
Teknologian välittämä kosketus
